Työsuhdekäytäntöä v1883

Työehdoista sopiminen taisi olla menneinä aikoina aika paljon erilaista kuin tänään. Näin oli varmaankin koko yhteiskunnassa – olipa sitten kysymys teollisuuden tai maatalouden työehdoista. Niitä ei ratkaistu isojen järjestöjen työehto- tai tuponeuvotteluissa. Niistä sovittiin työnantajan ja työntekijän kesken “neljän silmän neuvotteluissa”. Maaseudulla se tarkoitti rengin ja piian neuvotteluja palveluspaikaksi halutun talon isännän kanssa. Isännällä oli tietenkin vastuu tilansa elintarviketuotannon jatkuvuudesta ja palvelukseen pyrkijällä omasta ja perheensä toimeentulosta. Tilatonta väestöä oli runsaasti tarjolla ja mahdollisuuksia palkkatyöhön niukasti. Molemmat osapuolet olivat toisistaan riippuvaisia, mutta kuitenkin yleisesti ottaen vahvempi puoli työehtoneuvotteluissa oli työn tarjoaja.

Näissä neuvotteluissa, aina Kekrin aikaan, sovittiin palvelusuhteesta ja sen ehdoista. Sopimus merkitsi ehtoihin sitoutumista vuodeksi kerrallaan, eikä ulosmarsseja nykyiseen malliin sopimusaikana sallittu. Kuitenkin työehdoista saattoi silloinkin tulla sopimuskauden aikana erimielisyyttä, josta johtuviin vaatimuksiin taipuminen saattoi olla työntekijälle ylivoimaista. Tai sitten muuten inhimillisistä syistä palvelusuhteen osapuolten välit riitaantuivat siinä määrin, että työntekijä otti niin sanotusti jalat alleen ja häipyi kesken sopimuskauden.

Jotain tällaista kehitystä lienee pääteltävissä  ilmoituksesta, joka julkaistiin Oulun Lehti -nimisessä oululaisessa sanomalehdessä 1.8.1883. Ilmoituksen sisältö oli seuraava:

K. 1 k
Renki Matti Jaakonpoika Karioja eli Näppä on karannut palveluksestani ja kiellän laillisen edesvastauksen uhalla kenenkään ottamasta sitä työhönsä tai suojelemasta häntä.

Kestilässä 25. p heinäk. 1883.

Greeta Heinioja

Millainen tulos ilmoituksella saatiin, ei ole tiedossa. Se kertoo kuitenkin, että Matilla olisi ollut noin kolmisen kuukautta sopimuskautta vielä kestettävänään. Menikö “malja yli” vai löytyikö jotakin mielenkiintoisempaa, jonka vuoksi kannatti ottaa riski. Se olisi mielenkiintoista tietää.

Kauko Karioja  23.10.2011